Jos edes housut...

Mun unessa tänään:

Olin antanu mun housut kaverille et ompelee yhden vetoketjun takas kiinni.. Housut tulee jostain syystä postis mulle takas pari päivää myöhemmin. Aukasen paketin ja suuri raivon aalto iskee...

Tää kaveri on pilannu ne täysin. Oli joo toki korjannu sen vetskarin.. Mut oli si ommellu jotain ihmeellisiä kangasmerkkejä, repiny kangasta ja sit korjannu hakaneuloilla ja laittanu sairaan ison määrän niittejä..
Niitä stnan niittejä oli jopa takataskuissa, eli olis konkreettisesti ollu pain in the ass istua niillä. Etin ruuvimeisselin ja aloin ruuvaileen niittejä irti. Kirosin kun tajusin et niiden niittien poistamises menee ikuisuus ja ne housut on yksinkertasesti pilalla.

Pukeuduin sit mustiin mikro shortseihin ja tiukkaan maastokuvoiseen toppiin ja lähin nyrkkiraudan kans juokseen. Nappasin matkalla jostain aurinkolasit. Juoksin tietä ja mun silmissä vilisi jonkun elokuvan lopputekstit...

------
True story: mun pitäs korjata yks vetoketju täs unes nähdyistä housuista..

Naapurin hevonen...

Sarjassamme väsynyt Lymi & särkylääkkeet...
-------------

Tapahtumat sijoittuu Ouluun. Hengailen mun vanhempien luona ja isä ihmettelee kun naapurista kuuluu outoa mölyä. Lähen sit 'sattumalta' käymään siinä.
Kävelen tielle ja naapurin emäntä on just hakemas postia. Jutellaan hetki ja se emäntä selittää miten niillä on pieni kosteus ongelma pihalla.. Ehdotan et tuun kattoon et mikä siellä ois vikana.

Kävelen sinne pihalle ja kaamee suo haju... Niin kaamee haju.. Kävelen sitä pihaa ympäri ja mun tennarit uppoaa joka askeleella pari senttiä. Pudistan päätäni ja tekstaan isälle asiasta.
Kuulen pihan takanurkasta vinkumista. Naapurin emäntä on just lähteny viemään postit sisälle. Hiippailen hiljaa sinne ja sielt löytyy aitaan kiinnitettynä kaks pientä koiraa ja ei niin pieni hevonen.. Säikähän tosi pahasti sitä hevosta. Se nukkuu kylellään ja on tosi likanen. Koirat näyttää pikasen tutkimisen jälkeen olevan ok, mut kans likasia.

Lähen äkkiä pois sielt ja meen kertoon mun isälle. Se soittaa johonki ja sanoo sit puhelun jälkeen et me haetaan ne eläimet pois illalla. Varsinkin se hevonen.
Valmistellaan pihaa hetki ja katotaan että meidän ja naapureiden välinen aita liikkuu paikaltaan ja pois edelleen.

Kun naapurissa sammuu valot, niin pujahdan aidan raosta sinne pihalle. Meen suoraan niiden eläinten luokse. Taputan hevosta kaulalta ja pyydän et se nousis. Kerron et toisella pihalla oottaa kivoja ihmisiä ja heinää. Hevonen nousee heti ilosena pystyyn ja talutan sen meidän tontille. Päästän koirat irti ja ne juoksee perässä.

Päästään pihalle niin se aidan pätkä laitetaan takas paikalleen.. Ihan kuin mitään ei koskaan olis tapahtunut. Se hevonen haisee mäntysuovalle siitä osasta kroppaansa, mikä oli maata vasten ollut.
Mun äiti tulee ulos taputtaan sitä hevosta ja hyppää sen selkään. Sit ne laukkaa pientä ympyrää siinä pihalla, joka on ihmeesti laajentunu...

Nostan ne pikkuset koirat syliin ja pesun + ruuan kautta mennään kaikki kolme nukkumaan...

Maaseudulla on mukavaa.... (nope)

Ollaan jossain maaseudulla, minä ja mun vanhemmat.. Siel on kolmikerroksinen talo, joka ilmeisesti oli meidän, mutta siinä asuu joku meidän ystäväperhe... Siin talos oli tosi jännä yksityiskohta; se talo oli vinossa tien suuntaan.. Siis ihan vähän vaan.
Siinä talon pihassa oli aitaus missä asu tosi komee ruskea hevonen, jota tykkäsin käydä moikkailee.. Tää aitaus oli siin tien puolella, eli talo oli vähän vinossa sinne aitaukseen päin.

Meidän ystäväperhe ei ollut kotona ja me pidettiin siitä talosta huolta. Mun äiti oli vastuussa siitä hevosesta, isän piti korjaa jotai ja mun vastuulla oli siivota talo joka ikinen päivä?!?

Yks yö heräsin sen hevosen riehumiseen ja olin super nopeesti ikkunaas. Se hevonen hyppi takajalkonen varas ympyrää ja näin kun pikkunen skidi juoksi nopeeta pois. Tää hevonen hokas mut ja käänty hyppiin naama mua päin...
Kerroin aamulla äitille et mitä tapahtu ja mentiin kattoon et näkyyks sillä hevosella jotain haavan tapaista. Huomattiin heti et aitaukseen oli heitetty littana ja terävä kivi... Hevosella ei näkyny mitään vammoja ja se oli jo ihan rauhallinen..

Meni viikko tai kaks ja tätä toistu muutaman kerran.. Siirsin mun sängyn ikkunalle ja mulla oli ritsa millä ammuin väripanoksia, tosin aika huonolla onnistumisprosentilla. Muutaman kerran osuin häirikköä selkään ja kiertelin päivisin lähimpiä lapsilaumoja läpi, et kenellä on niskas tai hiuksis kirkkaan oranssia väriä.. Mutta en saanu syyllistä kiinni..

Yks päivä kun heräsin, huomasin et kaikki tavarat on liukunu mun sänkyyn kiinni.. Nousin ylös ja olin välittömästi kaatua. Se talo oli jotenki entistä vinommassa. Jotenkuten pääsin keittiöön ja kysyin mun isältä että mitä ihmettä..
"Katsos kun jos tällä puolella lattiataljaa on enemmän huonekaluja tai ihmisiä, niin tää talo menee entistä vinompaan.."
"Mut tää ei ollut yhtään vinossa kun me viel asuttiin täällä.."
"Ei niin ollutkaan..."

Mun isällä jäi lause kesken kun pihalla alkoi kaamee huuto. Äiti juoksi hevosta kiusaavan kakaran peräs ja se hevonen oli super vihanen.. Menin siihen ikkunalle ja se hevonen hyppäs ja otti hampailla ikkunalaudasta kii?!?
Olin ihan WTF hetken ... ja sit tää hevonen muuttu näyttään puoliks ihmiseltä..
Ja kuinka söpö se jätkä olikaan... Just ihanan pörröset hiukset, isot vihreet silmät ja näytti tosi pelästyneeltä.. Huulikoru ja kielikorunkin näin kun se yritti puhuu mulle jotain..
'Jos hevosella on kielikoru, niin kohta on mullakin...'
Katoin sitä jätkää hetken, sit se tipahti, muuttui ilmas takas hevoseksi ja tipahti kyljelleen maahan...

Juoksin olohuoneeseen ja silmät osu seinällä olevaan tauluun, jonka vieres oli risti ja enkeli. Siinä taulussa oli se mun näkemä poika, mut muutaman vuoden nuorempana...

---------
Tää oli pelottava uni ja toi hevonen oli super pelottava kun hyppi ihan mahdottoman korkeelle... Ja toi loppu.. Näen edelleen sen pojan pelästyneet kasvot kun alan muisteleen :(